Vaikka hiljalleen alkaa suunta olla oikea, eilen taisi olla pahin päivä. Tänäänkin päätin kyllä lintsata luennot, koska nenäliinat on vielä sen verran kovassa käytössä. Toimistotyöhön kunto riittää mennen tullen, joten sinne mä päädyn tänään iltapäivällä. Pari viikkoa ehdin ensin olla puolikuntoinen, ja nyt kun työstressi helpotti, sairastuin. Sattuuhan sitä, ja totta puhuen, en mä ole pahoillani siitä, että vähän täytyi hiljentää vauhtia. Yliopisto alkoi kyllä heti eilen mielessä stressata, mutta hei, oon mä selvinnyt ennenkin. ;)

Lyhyt yhteenveto viime viikoista. Stuttgartissa oli tosi kivaa, tytöt olivat hyvää seuraa, säitäkin piteli (mm. istuttiin lauantaiyönä kuppilan terassilla!) eikä kaupungissakaan ollut mitään vikaa. Vähän niin kuin tämä Bern, leppoisia ihmisiä, lähinnä rauhallista menoa, mutta kumminkin ihan toisessa mittakaavassa. Sen verran vielä, että hassuja nuo saksalaiset, ne harrastaa ihan urbaaneissakin olosuhteissa yksityisautoilua. ;) Yliopistolla on riittänyt tekemistä, mutta ihan aikuisten oikeasti kiva taas olla vain ja ainoastaan pääaineiden luennoilla. Mä olen käynyt tosi ahkerasti luennoilla, ennen tätä viikkoa olin lintsannut vain silloin Stuttgartin viikonlopun molemmin puolin. Töissä puuhaa riittää, ja suurimmaksi osaksi siellä on ihan kivaa. Ainakin siitä maksetaan (vaikka työsopimuksen pidentämisen yhteydessä täytyy palkastakin puhua).

Ei mulla muuta, menen tästä tekemään harkkoja. Vähäiset päivitykset johtuvat siitä, että yleensä ei suomi kirjoitettuna iltaisin oikein suju. Mä puhun arkikielinä tällä hetkellä ja vielä hamaan tulevaisuuteen sveitsinsaksaa, saksaa sekä englantia, mikä aiheuttaa sen, että synapseista ei iltaisin oikein irtoa suomea nimen omaan kirjoitettuna. Tschuldigung. ;)

Kaksi viikkoa lukukautta takana, eikä vieläkään ole ihan päiväohjelma järjestyksessä. Aikaa kuluu ties mihin (kuten ratikassa istumiseen useita kertoja päivässä), ja päivät kuluvat huomaamatta ohi. Kokemuksesta tiedän, jotta kyllä tämä tästä, kunhan ensin saan rutiinin pyörimään, luennot, työt, harkat ja lukemiset järjestykseen. Täytyy varmaan ottaa ensi viikolla apuvälineet käyttöön ja tehdä kunnon viikko- ja päiväohjelmat.

Johdantoluennot tuli sitten suoritettua menestyksellä, mistä seurasi yhdessä työsopimuksen pidentymisen kanssa se, että mä päätin jatkaa opintoja. Eilen illalla harrastin vähän opintosuunnittelua, ja huomasin, että mun on ihan mahdollista valmistua 2012 maisteriksi... ;) Kevätlukukaudella on siis ohjelmassa viimeiset kaksi kandiluentoa, seminaari sekä ekat kaksi maisteriluentoa. Kesä"lomalla" ajattelin kirjoittaa kandintyön, ja syyslukukaudella aloittaa tosissaan maisteriopinnot. Ainoa epävarma tekijä tässä suunnitelmassa on se himputin pakollinen harjoittelu, mutta kovasti näyttää siltä, että mun varsinkin tulevat työtehtävät kyllä kelpaa.

Mä lähden tästä viikonlopun viettoon.

Edellisen kirjoituksen jälkeen on ehtinyt sattua ja tapahtua, kuten se, että vanhempani kävivät täällä ja että Liechtenstein-Suomi matsi oli suoraan sanottuna aika vähän iloinen kokemus. Itselleni tärkeimmät tapahtumat kuitenkin olivat a) lukukauden alkaminen ja muistin palaaminen sen suhteen, minkä takia mä pääaineestani tykkään. :) Tahtoo sanoa myös, että jos mitään ihmeellistä ei tulevien viikkojen aikana tapahdu, aloitan maisteriluennot kevätlukukaudella. Tämä senkin takia, että b) mulle tarjottiin toistaiseksi jatkuvaa työsopimusta nykyiseen työpaikkaani. Juuri nyt näyttää ihan hyvältä, mä suunnittelen jo ihan täysiä seuraavaa ammatillista siirtoa, mutta siitä keväämmällä lisää.

Stuttgartiinkaan ei enää ole kuin 11 päivää, ai että onkin kivaa. ;) Ja siinä välissä mä käyn vielä ystäväni häissä toisella puolella maata. Ja kun yliopistolla ei tällä kertaa todellakaan tunnettu pehmeää laskua, vapaa-ajan ongelmia ei juurikaan ole. Sen sijaan on kivaa, mä tykkään opiskella, eikä ollenkaan tunnu siltä, että tekemistä on vaikka muille jakaa.

Kuten niin usein, nukkuminen auttoi tähänkin ongelmaan. Tein illalla periaatepäätöksen mennä ammatinvalinnanohjaukseen heti kun kerkeän (eli ekalla yliopistoviikolla). Niille nimittäin maksetaan juuri siitä, että auttavat hätääntyneitä lähes valmiita aikuisopiskelijoita.

Ja sitten iloisempiin asioihin. Mulla on tämä viikonloppu mukaan luettuna seuraavat viisi viikonloppua buukattu jo nyt. Tänään on tarkoitus mennä joen rantaan korttelibileisiin, seuraan saattaa liittyä jopa kaveri Stuttgartista, joka oli eilen illalla Genevessä konsertissa. Keskiviikkona tulevat vanhempani kylään, joten viikonloppu luultavasti menee iloisesti lähialuematkaillessa. Seuraavana viikonloppuna vietetäänkin kaverini polttareita, häät ovat siitä viikko toisella puolella maata. Ja tästä viikko tää on viikonlopun "idolituttujen" kanssa Stuttgartissa. Voipi olla, että lokakuun toinen viikonloppu olen kotona vähän niin kuin että mitä nyt... Niin ja keskiviikkonahan mä olen Liechtensteinissa futismatsissa. Saa yrittää löytää telkkarikuvasta... ;)

Mulla on akuutti (tai ihan just akuutti) opintoihin liittyvä pulma. Kavereille on turha avautua, kyllähän ne kuuntelee, mutta ei ne oikein osaa auttaa. Ja Suomessa olisi asiantuntijoita tältäkin alalta mutta siis Suomessa. Ja kun Sveitsi ei ole Suomi, varsinkaan mitä työmarkkinoihin tulee. Joten mihin sitä muuallekaan ajatuksiaan purkaisi kuin tänne. ;)

Eli, tilanne on se, että syyslukukauden jälkeen kandiopinnoista ei puutu enää kuin aavistus, pari vapaavalintaista (viikon vitsi, tää ottaa ne mitä tarjotaan kevätlukukaudella), seminaari, kandintyö sekä harjoittelu, joskin tiukan paikan tullen luultavasti se edellinen työpaikkakin kelpaisi. Ja koska kandintyötä ennen täytyy olla suoritettu seminaari, seuraa tästä se, että keväällä en varsinaisesti ole täystyöllistetty opinnoilla. Toisaalta maisterikursseja toki saisin suorittaa etukäteen. Työtilanne puolestaan on se, että mun tämänhetkinen työsopimus näillä näkymin loppuu vuoden loppuun. Hätää ei varsinaisesti ole, koska näillä leveysasteilla saa olla "osa-aikatyötön". Mutta, edelliseltä kierrokselta paikallisessa työkkärissä tiedän, jotta töitä täytyy alkaa hakea kolme kuukautta ennen määräaikaisen loppumista. Pikainen laskutoimitus, työnhakuvelvoite alkaa siis lokakuusta.

Nämä kaksi asiaa kun laskee yhteen, siitä seuraa se, että lokakuun alusta olisi vähän niin kuin aiheellista tietää, jatkanko mä saman tien maisteriopintoihin. Sen takia, että jos jatkan, työrintamalla jatkaisin niin kuin tähänkin asti, etsimällä puolipäivätöitä (ja pitämällä peukkuja pystyssä, jotta a) ylipäänsä jotain löytyisi ja b) jotain harjoitteluksi kelpaavaa). Realistisesti ajateltunahan toki nyt olisi aihetta jatkaa opintoja, mulla on ihan hyvä opiskelu-työ-rutiini päällä. Ja täällä olisi yksi hyvinkin mielenkiintoinen liiketalouden maisteriohjelma. Jos taas en jatka, töitä voisi hyvinkin tehdä 3-4 päivää viikossa. Tämä taas ainakin viime kesänä olisi tarkoittanut sitä, että töitä olisi löytynyt hyvinkin ongelmitta ja että työtehtävät olisivat kelvanneet harjoitteluksi.

Jaa että niin kuin missä kohdassa mä tarvitsisin apua? Mulla on hyvinkin tarkat kuvitelmat siitä, minkälaisia työtehtäviä mä tulevaisuudessa haluaisin tehdä, eikä mitään hajua siitä, että olisiko maisteriopinnot a) välttämättömät b) suotavat vai c) vähän niin kuin turhat. Tässä ei varmaan auta muu kuin lähteä ottamaan asioista selvää... ;) Ja ihan niin kuin oikeasti, olisi kiva välillä tienatakin.

Niin, ja koko tilanne tuli vähän odottamatta, koska mä vietin tässä vuoden ensimmäisen vuoden opiskelijan elämää. :)