Und das war's. Ainakin mä tiedän minkä alan yrityksiä en tulevaisuudessa edes ajattele työpaikkana. Torstaina oli ihan hilpeää, mä kävin tukussa hakemassa läksiäisiin syötävää ja juotavaa, tein töitäkin, ja sitten illansuussa alkoi läksiäiset. Kymmenen tienoilla vaihdettiin pienellä mutta sitäkin paremmalla porukalla jatkoille yhden kotiin. Sieltä mut palautettiin vähän yhden jälkeen kotiin. Perjantaina sitten olin juuri herännyt kun puhelin soi. Mulla on tiistaina vaihtelun vuoksi työhaastattelu!!! Näinköhän tämä järjestyy kuitenkin? Toisaalta musta olisi ihan kivaa viettää vapaata tuonne kesäkuun alkuun ja tenttiviikolle, toisaalta rahalle on aina käyttöä. Ja työpaikkojakaan ei ihan joka oksalla kasva.

Kävin sitten ilmoittautumassa paikalliseen työkkäriin. Mulla on heti torstaina puolipäiväinen infotilaisuus johon tietysti pitää täyttää noin n. lappua. Varsinainen ensikeskustelu on vasta kolmen viikon päästä, joten toivo elää ettei sinne enää tarvitsisi mennä. Mähän irtisanouduin itse, josta seuraa kahden kuukauden karenssi. Sen lisäksi työttömyyskorvaus on 70% viimeisestä palkasta, millä mä en todellakaan elä kuin äärimmäisessä hädässä. Ja kaiken kruunaa tämä opiskelijastatukseni, jonka takia on hyvinkin mahdollista että työttömyyskorvaus evätään. Siitäkin huolimatta että mä olen kaikki nämä vuodet elättänyt itse itseni töilläni.

Kaikesta tästä seuraa se, että työnhakukategorian jutut lisääntyvät taas eksponentiaalisesti... ;-)

PS. Muuten kuuluu ihan hyvää, olo on yllättävän levollinen, ei tässä sen suurempaa hätää (vielä) ole.