Mulla on täysin yhtäkkiä yllättäen työhaastattelu tänään illan suussa! Ei kyllä haittaa yhtään. Tai no, onko tuo niin yllättäen, kun eräs on kirjoittanut muutaman hakemuksen. Hitsit, näinköhän tässä käy tälläkin kertaa hyvin? Suunta on ainakin oikea.

Töissä vaihtelun vuoksi toistetaan sitä kuinka kaikki muuttuu paremmaksi kunhan vielä vähän aikaa jaksaa. Joo niin varmaan... Tuota lausetta olen kuunnellut kohta vuoden, uskottavuus on vähitellen aika lailla nollilla.

Mähän kävin viime keväänä tunnetuista syistä makron luennoilla, mutta en yhtä tunnetuista syistä saanut tenttiä. Nyt tilanne on täysin päinvastoin eli luennoilla ei enää tarvitsisi käydä, jos luennoitsija olisi sama, mutta tenttiä pitää. Kuinkas kävikään, luennoitsija meni vaihtoon (toim. huom. se edellinen ei ollut juuri mistään kotoisin, mutta ei siitä sen enempää). Odotin jännittyneenä uusia luentomateriaaleja, ja miten sattuikin että tämä uusi luennoitsija lähestyy aihetta a) erilailla b) vähän vaativammin. Tästä seuraa automaattisesti se, että luennoilla sekä harkoissa täytyy käydä uudestaan ja että tenttiin pitää luultavasti lukea vähän enemmänkin. Sattuuhan sitä.

Ja koska tästä tuli sillisalaattiposti, kriisistä sen verran, että mä nukun edelleen ihan ok. En niin hyvin kuin ennen kuin tämä kaikki alkoi, mutta huomattavasti paremmin kuin vielä viikko sitten. Suunta on tälläkin rintamalla oikea.