Tänään oli ensimmäistä kertaa loman jälkeen töissä sellainen olo, että ehkä tämä taas tästä. Ei nyt takerruta pikkuseikkoihin kuten siihen, että koko päivänä ei kuulunut pomoista mitään (lue: oli rauha tehdä töitä) tai siihen että ylityötunnit ovat taas jossain ihan muissa sfääreissä kuin pitäisi tai että deadlinet puskee päälle ilman toivoakaan saada tehtyä kaikkea ajoissa... Ei vaan viitsi kun muuten oli ihan ok päivä. Huomenna lupasin taas palaveerata henkilöstötyypin kanssa, koska tosiasiassahan tässä ei ole ollut enää pitkään aikaan mitään järkeä.

Juu, valittamisen ohella olen tässä viime päivät naputellut työhakemuksia. Pitäisi taas jatkaa harjoituksia, mutta kun mapit uhkaavat loppua kesken. Saisivat hiljalleen tehdä päätöksiä, jotta voisin kierrättää noita muovimappeja (toim. huom. mappien kierrättäminen on ihan hyväksyttyä niin kauan kuin ovat kunnossa, todistuskopioiden kierrättämisestä saa hyvin äkkiä nenilleen). Ajattelin piipahtaa iltatuimaan kylillä, jotta toivo paremmasta huomisesta jatkuu.

Lauantaina olen kuulemma menossa kavereideni kanssa mäkeen! Hiphiphurraa! Ilman nimittäin pitäisi olla huomattavasti parempi kuin viime viikolla...