Mä oon ollut "hieman" laiska päivittäjä, mutta silti kävijälaskuri käy...

Paljon olisi kerrottavaa, koska viime aikoina on joka rintamalla sattunut sekä tapahtunut (ei, miestä ei vieläkään ole eikä edes näy, mutta muuten...). Viime viikko meni vähemmän iloisesti nuhanenänä, tiistaina jopa lintsasin töistä. Nyt alkaa olo olla jo sen verran parempi, että uskalsin tänä iltana avata tokavikan niistä äidin matkalaukussa kolhiintuneista Velveteistä. Sivutyöt loppuivat kaksi viikkoa sitten, joten täytyy hieman tottua näihin vapaisiin viikonloppuihin, sekä pohtia miten travianin peluun saa tähän uuteen päiväjärjestykseen mahtumaan. Iloisiin uutisiin kuuluu ehdottomasti se, että ranska alkaa hiljalleen luistaa. Ja se, että ranskan kurssilla on huisin hupaisaa.

Vähemmän iloisiin sitten se, että tänne tulee luultavasti vuosisadan talvi eikä mulla ole rahaa mennä mutkamäkeen... :( Ja se, että töissä organisoidaan. Mulle se tarkoittaa toimenkuvan muuttumista mielenkiintoisemmaksi (ja onneksi enemmän töitä, välillä on ollut tylsää...), mutta mä olenkin poikkeus. Toivotaan silti edelleen parasta ja pelätään pahinta, tämä toimistoapulainen nimittäin viihtyy aina vain paremmin.