Paljon on tullut viime päivinä mietittyä vaikka mitä. Mä oon muutenkin taipuvainen asioiden pohtimiseen edestakaisin, edestakaisin, vielä kerran vähän toiselta kantilta, ja sitten taas aloitetaan alusta. Teemoina viime päivinä ollut:

- Seurakuntanuoruus ja se kaikki mitä siitä myöhemmin seurasi, mitä, miksi, milloin mitäkin tapahtui ja mitkä myöhemmät jutut olivat sitten suoraa seurausta, mitkä taas johtuivat tietystä altistumisesta hengelliseen ilmapiiriin. Ei sillä, paljon ne vuodet antoivatkin, varsinkin saivat musta ihan toisella tavalla sosiaalisen tyypin aikaan.

- Elämä täällä "kaukana poissa" lähimpien sukulaisten luota. Viikko sitten taas muistin ihan eri tavalla, että on sinne kotiin ihan oikeasti vähän matkaa, ja että varsinkin matkat maksavat tarpeeksi. Varsinkin jos on lähdettävä lyhyellä varoitusajalla (mitä ei siis tällä kertaa tarvinnut). Ja kun vanhemmistani huomaa hiljalleen, että alkavat tulla vanhemmiksi (tätä ei todellakaan saa kertoa äidilleni), tuntuu välillä siltä, että on niin kovin kaukana heidän maailmastaan. Ei sillä, tuskin olisin näin onnellinen, ellen silloin muinoin olisi lähtenyt maailmalle.

- Kuinka kauhean mukava on "jutella" netissä suomeksi, varsinkin sen jälkeen, kun töissä ranskankielisten asiakkaiden kanssa on meinannut usko mennä, ja pari kertaa pitänyt ihan oikeasti vetää tosi syvään henkeä.

Varsinkin tuosta seurakuntanuoren elämästä ajattelin joku toinen kerta (ehkä ei ihan näin myöhään) blogata ihan oikeasti, olen huomannut, että vaikka kuinka "tavallisia" oltiinkin, ei silti kaikki olekaan kokeneet sitä mitä minä silloin riparin jälkeisinä vuosina seurakunnassa. Sveitsissä sitten ajauduin vapaakirkkoon, minkä seurauksena sain yliannostuksen hengellisyyttä. Mutta, kaikesta tästä joku toinen kerta, nyt täytyy mennä sulattelemaan tämän päiväistä puhelinranskan tehokurssia...