Mielikuvaharjoittelua on tullut eilisestä harrastettua, siitä asti kun tajusin, että on iskenyt infernaalinen nuhakuume, tällä kertaa olotilasta päätellen kuumeen kanssa (mä en yleensä kuumeita harrasta). Tilanne ei olisi ihan näin dramaattinen ja ikävä, ellei illalla olisi pakko lentää Suomeen. Suoraan sanottuna, ei voisi juuri vähempää kiinnostaa. Enkä varmaan lähtisi, ellei olisi lievä pakkorako, eli vielä sivuaineen pääsykokeet huomenissa! Olen siis eilisestä yrittänyt tsempata itseäni, ja uskotellut, ettei kunnolla doupattuna lentäminen nuhaisena (ja kuumeisena) ihan niin kauheata ole, kuin miksi sen kuvittelen. Juu ei varmaan... Sen verran on olo parantunut, että sain tänä yönä nukuttua paremmin kuin aikoihin, joten elän toivossa, että kyllä tämä tästä. Ja onneksi tiedän vanhoista töistä, mitä käsikauppalääkkeitä millä annostuksella saa ottaa yhdessä, eli douping on kunnossa... Oman lisäjännityksen tähän tuo se, että heti huomenissa olisi tarkoitus tulla takaisin, sikäli kun lentokuntoa riittää. Saa nähdä kuinka tämän tytön käy.

Tarpeetonta lienee mainita, että viikonloppu on mennyt lähinnä nukkuessa ja lepäillessä, eli viime hetken kertaaminen on jäänyt ikävän vähiin. Toivon että tänään vielä vähän jaksaisi, olisi vaan kivempi mennä kokeisiin. Saa siis pitää peukkuja!