Eilen oli siis se kauan ja hartaasti odotettu vapaapäivä. Illalla tulin siihen tulokseen, että päivä kaikesta "tekemisestä" huolimatta (vaiko juuri sen takia) oli varsin onnistunut. Perjantai-iltana kävin ystäväni kanssa yhdellä, kahdella, kolmella, räntäsateessa varsin aikaisin sitten kotiin. Lauantaina nukuin niin kauan kuin nukutti, mutta säännöllinen vuorokausirytmi herätti jo ennen kahdeksaa. Koko päivän huushollasin, vaikka sitä ei tässä hullun myllyssä erotakaan. No, vaatteet on viikattuna ja/tai silitettynä kaapissa, laskut ja sen tyyppiset mapitettu, tiskattu sekä tietokone siivottu. Kävinhän mä ulkona kävelemässä ja kaupassa, kokkasin ja taisin jotain ajankohtaisohjelmaa katsella telkusta...

Neljän jälkeen olin sopinut parin ex-työkaverin kanssa meneväni oluelle, he rankan työpäivän jälkeen, minä juhlistamaan sitä jo pariin kertaan mainittua kauan ja hartaasti odotettua vapaapäivää. Oli varsin mukavaa, mitä nyt iltaa kohti alkoi nälättää. Ei mitään, kotiin, ja ruokaa uuniin. Ruoka oli vielä uunissa, kun kaveri soitti, kertoi muuttaneensa toiselle puolelle tätä kaupunkia. Muuttoavun jäljiltä oli jäänyt pitsaa yli, joten lähdin sitten matkaamaan lihapatojen ääreen. Taas oli kiva ilta, vaikka porukka oli väsyneempää kuin edellisiltana. Kaiken kaikkiaan onnistunut aivojen lepuutuspäivä, vaikka muutaman kerran kävi mielessä, että voisihan sitä lukeakin. Ehkä mulla vaan on hyvä putki päällä.

Lauantain lehden työpaikkailmoituksista löytyi (taas) pari ihan mielenkiintoista juttua, ei kun taas matoa koukkuun. Rehellisesti sanottuna kohta olisi kiva olla töissä!