Edellisestä merkinnästä on jo luvattoman kauan aikaa, mutku tää mun elämäni on aikamoista matalaliitoa koulun ja töitten merkeissä. Nyt on sen verran hyviä uutisia, jotta eilen illalla/yöllä juttelin yhden ystäväni kanssa, jolla on olosuhteiden johdosta hieman enemmän taustatietoja tuosta mun työtilanteesta. Hyvinkin rehellisen keskustelun jälkeen sain nukkuessani aikaan parikin vaihtoehtoista suunnitelmaa (jos a, sitten b, jos c sitten d jne). Ja mikä olennaisinta noin niin kuin mun mielenterveyden kannalta tässä hullunmyllyssä, kaikki mitä nyt tapahtuu on kuulemma ollut odotettavissa. Kuten jo viimeksi lokakuussa mainitsin, eihän tämä mun ajankäyttöongelmia ratkaise, mutta kumminkin. Kesäkuun alkuun (ja kevätlukukauden loppumiseen) ei kuitenkaan enää ole kuin puoli vuotta. Muistutus itselle: puolivuotisen kestää vaikka Ypäjällä sen jälkeen kun hevoset tulevat korvista ulos.

Opiskelut edistyvät. Eilen (oli näämmä kaiken maailman oivallusten päivä) huomasin, jotta ensi viikolla viedään jo kymmenettä viikkoa lukukaudesta. Se tarkoittaa myös että lukukaudesta ei ole enää jäljellä kuin kolmannes eli viisi viikkoa, joka tarkoittaa sitä, että tässähän voi aloittaa loppurutistuksen. Mua ei voisi aina välillä vähempää kiinnostaa nuo johdantoluennot, mutta kun kerran lukee kunnolla, se on sitten niin kuin siinä. Ja ensi syksynä pääsee taas pääaineen luennoille (ja odottaahan mua keväällä markkinoinnin johdantoluento...).

Löysin muuten kortinlukijani, joten jossain välissä tiedossa kesäloma- ja käsityökuvia. Ei kuitenkaan ihan heti, koska kuten jo taisin mainita, koulu ja työ pitää kiireisenä.