Luojalle kiitos elokuun ensimmäisestä (lue: palkallisesta vapaapäivästä). Mä oon ihan jonkun verran nuutunut, aina välillä ei huvita (töissä) juuri lainkaan, ulkona on kuuma jne. Eli lyhyesti koostettuna, ei voisi juuri vähempää kiinnostaa. Ja mä pohdin taas sitä vaihtoehtoa, että jos sittenkin lykkäisi opintojen aloitusta eli jatkamista vuodella ja menisi tässä välissä vuodeksi kokopäivätöihin, sillä voittaisi parikin juttua, eli a) pääsisi nykyisestä työpaikasta eroon ja b) vähän rahaa sukanvarteen. Just nyt nimittäin on sellainen olo, että ei tää ainakaan näin voi jatkua, ei ainakaan sitten kun syyskuun puolessa välissä opinnot jatkuu. Työtilanne ei nimittäin osoita minkäänlaisia rauhoittumisen merkkejä, pikemminkin päin vastoin. Ehkä tuo pitkä viikonloppu aiheuttaa helpottumista tilanteeseen, toivoa sopii!